Saavutettavuusosaajien ja osaamisen osoittamisen tarve on tällä hetkellä suuri. Loimme saavutettavuuden osaamismerkit tarpeesta osoittaa osaamista, joka ei näy tutkintotodistuksessa taitona. Tällainen osaaminen on hankittu esimerkiksi itsenäisesti opiskellen tai lyhyissä koulutustapahtumissa. Merkin hakija voi nyt osoittaa saavutettavuusosaamisensa hakemalla saavutettavuuteen liittyviä osaamismerkkejä.

Saavutettavuuden osaamismerkkejä on kolme, ja niiden avulla voi näyttää osaamistaan, joka liittyy saavutettavien videoiden tuottamiseen, saavutettavien dokumenttien tuottamiseen sekä saavutettavien digitaalisten työtilojen rakentamiseen. Kun saavutettavuuden osaamismerkkejä on myönnetty kaksi, saa hakija automaattisesti myönnettävän Saavutettavuusosaaja-metamerkin (milestone badge). Saavutettavuuden osaamismerkkien kuvaukset (PDF). Saavutettavuuden osaamismerkit ovat aluksi haettavissa suomeksi ja käytettävissä lokakuusta 2020 alkaen. Syksyn aikana merkeistä tulee saataville englannin- ja ruotsinkieliset versiot.

Kuinka oma organisaatiosi saa saavutettavuuden osaamismerkit käyttöön?

Osaamismerkkijärjestelmä on kytköksissä osaamismerkkitehtaisiin. Jos organisaatiollasi on käytössä Open Badge Factory -osaamismerkkitehdas, voidaan saavutettavuuden osaamismerkit kopioida suoraan organisaation käyttöön. Merkkien käyttöönoton uudelle organisaatiolle voi aloittaa täyttämällä lomakkeen DigiCampus-hankkeen sivulla. Lomakkeella ilmoitetaan organisaation osaamismerkkitehtaan vastuuhenkilö, jonka kanssa jatketaan keskustelua merkkien käyttöönotosta. Kun käytännön asioista on sovittu, tulee organisaatiosta saavutettavuusmerkkien myöntäjä.

Kuinka haet saavutettavuuden osaamismerkkejä?

Kun organisaation osaamismerkkitehtaassa on käytössä saavutettavuuden osaamismerkit, merkin hakeminen on helppoa. Saavutettavuuden osaamismerkkejä haetaan täyttämällä ja lähettämällä osaamismerkkilomake. Osaaminen osoitetaan esittämällä todisteita osaamisesta, esimerkiksi dokumenttien saavutettavuudesta. Todisteet voivat olla linkkejä, kuvankaappauksia tai perusteluita ja kokemuksia opitusta. Merkin myöntäjä tarkistaa osaamismerkkihakemuksen. Merkin myöntämisen jälkeen voit ladata merkin omaan käyttöösi.

Lisätietoja saavutettavuuden osaamismerkeistä

Leena Koskimäki, sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@hamk.fi

Linkkejä osaamismerkkien oheismateriaaleihin

Lisätietoja osaamismerkeistä: Kosova-Alija, M., Pirttilä, H. (2017). O365-palvelu henkilökunnan tehokäyttöön osaamismerkkien avulla. HAMK Unlimited Professional 12.5.2017. Haettu 8.10.2020 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/o365-palvelu/

Lisätietoa Open Badge Factory -osaamismerkkitehtaasta: https://openbadgefactory.com/fi/

Tietoa kirjoittajista

Merja Saarela

Tutkijayliopettaja Merja Saarela keskittyy työssään Hämeen ammattikorkeakoulussa erityisesti moniaistisuuden ja avustavan teknologian, multimodaalisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimiseen ja kehittämiseen. Merja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa. Linkki: lisätietoa Merjasta.

Leena Koskimäki

Opetusteknologia-asiantuntija Leena Koskimäki työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun Learning Design -tiimissä ja osaltaan edistää  opetuksen palveluiden saavutettavuutta ja saavutettavaa käyttöä. Leena on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa. Linkki: lisätietoa Leenasta.

The post Saavutettavuuden osaamismerkit tekevät jo hankittua saavutettavuusosaamista näkyväksi appeared first on Digicampus.

Kaikkien korkeakoulujen – ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen – kotisivujen saavutettavuutta testattiin edellisen kerran vuonna 2009. Silloin puhuttiin esteettömyydestä ja monissa yhteyksissä ajateltiin sen merkitsevän pienten vähemmistöryhmien huomioon ottamista eettisistä syistä. Nyt digitaalinen saavutettavuus tiedostetaan yhä useammin osaksi kaikille verkkosivujen lukijoille tarpeellista käytettävyyttä. Tavat ja välineet tiedon käsittelyyn voivat olla erilaiset, mutta kaikille yhteistä on toive saada tarvitsemansa keskeiset sisällöt sopivassa muodossa käyttöönsä. Vuosikymmen sitten teknistä saavutettavuutta ohjaava verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet (Web Content Accessibility Guidelines WCAG) olivat suositus, kun ne nyt ovat osa standardia, jonka vaatimusten toteuttamisessa julkishallintoa tukee ”digilaki”.

Verkkosivujen äärellä puurtavien suunnittelijoiden, ylläpitäjien ja päivittäjien ei tarvitse lakkaamatta vilkuilla digilakia tai WCAG:ta koska monet erilaiset sovellukset auttavat aiheeseen vihkiytymätöntäkin arvioimaan ja kehittämään sisällön saavutettavuutta. Positiivisen kriittisesti varautuneina testasimme helmikuussa 2020 korkeakoulujen kotisivut kahdella verkkoselaimen lisäkkeenä toimivalla saavutettavuussovelluksella. Tulokset löytyvät Korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuus­kartoituksesta 2020.

Kokonaisuudessaan tunnistettujen ongelmien määrä sivuilla vaihteli nollasta useisiin satoihin. Voidaan ajatella, että osassa korkeakouluista kehittämistyöhön tartuttu, osassa vielä laaditaan suunnitelmia. Korkeakoulukohtaisista tuloksista jokainen voi todeta itseään kiinnostavien sivujen tilanteen. Tavallisimpia ongelmia olivat puutteet värikontrasteissa, kuvien tekstivastineissa ja linkeissä.

Korkeakoulujen sivuilla näkyi jo 2009 selvästi markkinallisuus uusien opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Silti useilla sivuilla nykyinen sisällön vyöry, kuvallisen viestinnän dramatiikka ja some-virran pyörteet yllättivät. Saavutettavuuden kannalta tällainen informaatiomyrsky on jo sinällään kognitiivinen haaste. Koska käytetyt pikatestit poimivat esteistä vain 30-40 % eikä kaikissa havaituissa esteissä ole kysymys vain tekniikasta, on perusteellinen sivujen, toteutusprosessien ja henkilöstön osaamisen tarkastelu on korkeakouluissa tarpeen.

Parempaa kuin ennen ovat selkeämmät saavutettavuusvaatimukset, ohjeet ja välineet. Niinpä uskomme ja toivomme, että syyskuussa kaikkien korkeakoulujen julkiset verkkopalvelut ovat saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Muutama hyvä esimerkki testeissä löytyi. Odotamme mieli herkkänä ja osallistumme savottaan julkaisemalla lähiaikoina artikkelit saavutettavuusselosteista sekä testeistä ja muista sovelluksista saavutettavuuden kehittämiseksi.

Hannu Puupponen & Merja Laamanen

Hannu Puupponen on pitkän linjan saavutettavuusasiantuntija Jyväskylän yliopistosta, joka on ollut mukana ESOK- ja OHO!-hankkeissa sekä ja DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

Merja Laamanen toimii IT-asiantuntijana Jyväskylän yliopiston digipalveluissa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

The post Testissä korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuus appeared first on Digicampus.

Katsaus Digikorkeakoulu 2030 -roadshowhun aloittaa Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen blogisarjan. Blogi tarjoaa pari kertaa kuukaudessa puheenvuoroja korkeakouluja askarruttavista saavutettavuusteemoista.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ympäri Suomen hakevat parhaillaan tulkintoja 1.4.2019 voimaan tulleeseen lakiuudistukseen (laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta). Kiperimpiä kysymykset ovat niille korkeakouluille ja toimijoille, jotka järjestävät koulutustaan keskeisiltä osin digitaalisissa ympäristöissä. Muun muassa koulutuksessa käytettävät tietojärjestelmät, kaikille avoimet MOOCit ja avoin korkeakouluopetus ovat keskiössä.

DigiCampuksen Esteettömyys- ja saavutettavuus (ESA) –osahankkeena osallistuimme vuoden 2019 Digikorkeakoulu 2030 – Roadshow kiertueelle. Meillä oli erinomainen tilaisuus jakaa vinkkejä korkeakoulujen henkilöstölle palvelujen ja materiaalien testaamiseen ja saavutettavien digitaalisten ratkaisujen löytämiseen. Tärkeää oli myös kuulla kaikuja esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvästä keskustelusta eri puolilta Suomea. Kiertue vieraili Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Helsingissä ja Turussa kooten paikalle erilaisia toimijoita alueen korkeakouluista.

Toistuvasti keskusteluihin nousivat tietyt teemat: uuden lain tulkinta korkeakoulukontekstissa, opetus- ja ohjaustallenteiden tekstitykset, korkeakoulujen sisäiset työnjaot, henkilöstön kouluttaminen sekä myös opiskelijajoukon lisääntyvä – tai ainakin aikaisempaa paremmin tunnistettava – heterogeenisyys.

Tämä uusi blogisarjamme tarjoaa puheenvuoroja näihin teemoihin. Kevään webinaarimme puolestaan tarjoavat täsmällisempää tukea korkeakoulujen henkilöstölle mm. erilaisten toimisto-ohjelmien saavutettavuusominaisuuksien hyödyntämiseen. Monet oppimisen ja opiskelun esteet ovat helposti poistettavissa, kunhan vain tunnistamme haasteet ja löydämme jo tarjolla olevat välineet ja ratkaisut. Jotkut asiat vaativat luonnollisesti enemmän pohdintaa ja erilaisia korkeakoulukohtaisia linjauksia. Esteettömiä ja saavutettavia ratkaisuja edistämällä rakennamme uudenlaista korkeakoulukulttuuria ja parempaa työ- ja opiskeluympäristöä meille kaikille!

Tarja Ladonlahti
Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja (KT, EO) ja toimii DigiCampuksen ESA-osahankkeen koordinaattorina ja DigiCampuksen johtoryhmän jäsenenä.

Kuvat: Merja Laamanen

The post Digikorkeakoulu 2030 -roadshow: korkeakoulut saavutettavuuskysymysten äärellä appeared first on Digicampus.