Palveluiden sekä oppimis- ja toimintaympäristöjen digiloikka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se teki näkyväksi monenlaisia saavutettavuushaasteita. Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisen maailman esteettömyyttä. Saavutettavia verkkopalveluja ja sisältöjä erilaisten käyttäjien on helppo käyttää monenlaisilla päätelaiteilla ja apuvälineillä.

Tavoitteena kaikille saavutettava verkko-opetus

Verkko-opetus voi tuoda esiin haasteita, joita lähiopetuksessa ei ole ilmennyt. Kuinka opettaja voi ratkaista sellaisia pulmia, joiden olemassaolosta hän ei tiedä? Pyrkimällä rakentamaan sellaisia toteutuksia, jotka ovat lähtökohtaisesti saavutettavia kaikille. Tavoitteeseen pääsemisessä auttaa Universal design for learning (UDL) -viitekehyksen hyödyntäminen. UDL on opetuksen ja oppimisen viitekehys, jossa keskeistä on tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet onnistua. Kun opetus suunnitellaan ja toteutetaan UDL-ajattelun mukaan, tarjotaan laadukasta ohjausta ja opetusta kaikille – riippumatta oppijan kyvyistä ja taustoista.

UDL-viitekehys tarjoaa joustavia toimintatapoja opiskelumateriaalien hyödyntämiseen, opiskeluun sitoutumiseen sekä osaamisen osoittamiseen. Viitekehys tukee kaikkien opiskelijoiden oppimista, mutta on erityisen hyödyllinen opiskelijoille, joilla on näön, kuulon tai tarkkaavaisuuden pulmia.

Seuraavaksi käydään konkreettisemmin läpi saavutettavuuden eri osa-alueita ja annetaan käytännön vinkkejä saavutettavaan verkko-opetukseen.

Teknisesti saavutettava, ymmärrettävä ja pedagogisesti toimiva verkko-opetus palvelee kaikkia

Opetuksen saavutettavuudesta hyötyvät kaikki ja saavutettavuus on myös osa pedagogista laatua. Saavutettavuuden on oltava keskiössä verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä se auttaa ehkäisemään monia opetuksen ja ohjauksen haasteita. Saavutettavan verkko-opetuksen keskeisiä osa-alueita ovat tekninen saavutettavuus, sisällön ymmärrettävyys sekä pedagogiset valinnat. Seuraavaksi tarkastellaan näitä osa-alueita esimerkkien kautta.

Oppimisympäristöjen ja opetusmateriaalien tekninen saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että niitä voidaan käyttää teknisillä apuvälineillä kuten tekstin puheeksi muuntavalla ruudunlukijalla. Tekstin ja taustan väliset kontrastit ovat riittävät ja käytetään selkeää ja riittävän suurikokoista fonttia. Äänitiedostoista tarjotaan tekstivastine ja videot tekstitetään.

Ymmärrettävä sisältö puolestaan on selkeää yleiskieltä. Teksti on jaettu helposti silmäiltäviksi kokonaisuuksiksi, jotka on otsikoitu kuvaavasti. Reaaliaikaisen verkko-opetustilanteen materiaalit kannattaa myös jakaa opiskelijoille etukäteen tutustuttaviksi ja muistiinpanojen tekemistä varten.

Pedagogisilla valinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi suoritustapoihin ja verkkovuorovaikutukseen liittyviä toimintatapoja. Koska monikanavaisuus tukee oppimista, sama sisältö tarjotaan eri muodoissa: esimerkiksi tekstin lisäksi kuvana, äänenä tai videona. Kaikille lukeminen ei ole nopein ja tehokkain tapa oppia ja osa julkaisijoista tarjoaa artikkeleihin tekstin kuuntelutoiminnon. Myös suoritustapoihin voi tarjota vaihtoehtoja. Esseevastauksen sijaan opiskelija voi tehdä video- tai äänitallenteen tai osallistua suulliseen yksilö- tai ryhmätenttiin.

Seuraavaksi pureudutaan tarkemmin verkko-opetuksen vuorovaikutuksen rakentamiseen ja vahvistamiseen osana pedagogisia toimintatapoja.

Vuorovaikutus ja pelisäännöt luovat luottamusta verkko-opetuksessa

Vuorovaikutus, opettajan läsnäolo ja opiskelijoiden kokema luottamus ovat onnistuneen verkko-opetuksen keskeisiä tekijöitä. Opettaja voi aktivoida opiskelijoita osallistumaan esimerkiksi ohjaavalla puheella, sanoittamalla toimintaa, kuuntelemalla, antamalla palautetta sekä pitämällä opetuksessa rauhallisen tempon. Esimerkiksi verkkokokousympäristössä toteutettavassa samanaikaisessa opetuksessa on tärkeää kertoa etukäteen pelisäännöt, kuten millaista osallistumista opiskelijoilta odotetaan ja miten pyydetään puheenvuoroa. Pelko yllättävästä puheenvuorosta tai ryhmäkeskustelusta voi estää opiskelijaa jopa osallistumasta opetukseen. Lukivaikeuksinen opiskelija puolestaan voi arastella chatkeskustelun vaatimaa nopeaa kirjoittamista ja reagoimista. Niinpä opettajan kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus valita, osallistuvatko he kirjoittamalla, äänellä tai sekä äänen että videokuvan kera.

Kun opettaja saa rohkaistua opiskelijoita avaamaan kameran, se myös tarjoaa opettajalle reaaliaikaisen palautekanavan opiskelijoiden toiminnasta. Mikäli opetustilanne on opettajan yksisuuntaista luennointia ja opiskelijat osallistuvat korkeintaan chatissa, jää vuorovaikutteisuus yksipuoliseksi ja opetuksen aikainen palaute puuttumaan. Tämän ovat monet opettajat kokeneet haastavana.

Kognitiivinen ergonomia on koetuksella verkko-opetuksessa

Saavutettavuus on myös tilannekohtaista. Esimerkiksi kova taustamelu tai tilapäinen vamma kuten migreeni tai kipsattu käsi voivat vaikeuttaa verkko-opetukseen osallistumista. Sekä opettajan että opiskelijan kannattaakin huomioida etätyöskentelyn ja verkko-opiskelun kognitiivinen kuormittavuus. Intensiivinen opetus ja opiskelu sekä eri roolien – opettaja, opiskelija, äiti, isä – sekoittuminen samassa hetkessä on kuormittavaa. Muisti, tarkkaavaisuus ja oppimiskyky ovat koetuksella. Välillä onkin hyvä irrottautua tietokoneen äärestä. Kognitiivinen ergonomia tulee huomioida jo opetuksen suunnittelussa: opetuksen lomaan aikataulutetaan taukoja ja niistä kerrotaan opiskelijoille etukäteen.

Kahdeksan vinkkiä opettajalle saavutettavaan verkko-opetukseen

Lopuksi tämän blogipostauksen ohjeistukset tiivistettynä muistilistaksi:

1. Varmista fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen, palveluiden ja viestinnän esteettömyys ja saavutettavuus.
2. Hyödynnä monikanavaisuutta opetuksessa ja viestinnässä.
3. Tarjoa monipuolisia, saavutettavia opiskelumateriaaleja ja jaa ne opiskelijoille etukäteen.
4. Tarjoa vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja.
5. Rakenna aktiivisesti luottamusta, läsnäoloa ja vuorovaikutusta verkossa.
6. Anna verkkovuorovaikutukselle aikaa.
7. Järjestä tarvittaessa joustoja ja yksilöllisiä järjestelyitä.
8. Huomioi kognitiivinen kuormittavuus ja muista tauot.

Lisätietoja
About Universal Design for Learning. CAST.
Webinaaritallenne (n. 50 min) Verkkokokousvälineet opetuksessa ja ohjauksessa – pedagogisia ja teknisiä näkökulmia saavutettavuuteen

Merja Laamanen
Kirjoittaja toimii IT-asiantuntijana Jyväskylän yliopiston digipalveluissa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

The post Verkko-opetus saavutettavaksi appeared first on Digicampus.

Nyt kun Koronan vuoksi korkeakouluissa on siirrytty etäopetukseen, iso osa opettajan ja opiskelijoiden välisestä vuorovaikutuksesta on muuttunut tekstipohjaiseksi kirjoitetuksi viestinnäksi. Tällöin käytetty kieli ja kielellinen ilmaisu nousevat merkittävämpään asemaan kuin aiemmin. Kun opiskelija toimii etänä ilman opettajan välitöntä läsnäoloa, hänen tulee pystyä toimimaan kirjoitetun tekstin avulla. Selkeän ja ymmärrettävän kielen merkitys on nyt erityisen tärkeää.

Käytettävä teksti

Käytettävyydestä on perinteisesti puhuttu tietojärjestelmien yhteydessä. Myös lukemista ja tekstiä voi tarkastella käytettävyyden näkökulmasta. Käytettävyys lukemisen ja tekstin yhteydessä tarkoittaa seuraavia asioita (Suominen, 2020):

• teksti on helppo ymmärtää
• lukemiseen käytetty aika on lyhyt
• lukukokemus on miellyttävä

Oma teksti on usein selkeää – vai onko?

On helppo ajatella, että minun itseni tuottama teksti on selkeää. Kun tarkastelen itse tätä kirjoitusta, mielestäni teksti on selkeää ja hyvin jäsennetty ja kieli on ymmärrettävää. Joku toinen voi kokea asian aivan eri tavalla.

Omalle tekstille helposti sokeutuu ja saattaa huomaamattaan toistaa samaa huonoa kaavaa. Saatamme esimerkiksi käyttää turhan vaikeita käsitteitä, jotta oma asiantuntemuksemme ja statuksemme varmasti välittyy.

Tekstin ja kielen selkeyttä on hyvä tarkastella kriittisesti. Usein kirjoitamme omasta näkökulmasta aika opettajalähtöisesti. Kirjoitamme opettajan näkökulmasta tärkeistä asioista. Lukija – tässä tapauksessa opiskelija – hänen tarpeensa ja kokemusmaailmansa saattaa unohtua. Tekstiä tulisikin tarkastella opiskelijan näkökulmasta. Onko tämä kaikki tärkeää opiskelijalle? Mikä on tärkeintä tässä ja nyt? Ymmärtääkö opiskelija, mitä yritän sanoa?

Hyvän virkakielen 10 käskyä

Kielipoliisina tunnettu Riitta Suominen esitteli puheenvuorossaan virkatekstin 10 käskyä. Ne tarjoavat hyvän peilauspinnan omien tekstien tarkasteluun. Esityksessään Riitta kuvailee jokaisen käskyn tarkemmin ja kertoo havainnollisia esimerkkejä niihin liittyen joten suosittelen lämpimästi katsomaan ja kuuntelemaan koko esityksen!

Virkatekstin 10 käskyä:

1. Kirjoita lukijan näkökulmasta
2. Esitä pääasia heti alussa
3. Optimoi tekstin pituus
4. Käytä läpinäkyviä, erottuvia ja johdonmukaisia termejä
5. Suosi lukijan käyttämiä sanoja
6. Konkretisoi eli liitä asiat havaintoon
7. Kontekstoi eli asemoi teksti toiminnan osaksi
8. Suosi lyhyitä sanoja
9. Vältä (turhaa) luettelointia
10. Unohda mainospuhe

Tapani Sainio Opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että ”Saavutettavuutta ei voi ostaa kaupan hyllyltä vaan sitä pitää suunnitella ja jatkuvasti kehittää”. Seminaari kokonaisuudessaan herätteli taas ajattelemaan, ja virkakielen käskyistä löytyi itsellekin monta kehitettävää kohtaa.

Ymmärrän-seminaarin esitysten tallenteet

Minna Koskinen
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

Kuva: Unsplash.com

The post Onko kieli kunnossa? appeared first on Digicampus.