Verkkokurssi on tarkoitettu digitaalisissa ympäristöissä toimiville korkeakoulujen henkilöstön jäsenille tehtävänkuvasta riippumatta. Kurssin teemana on saavutettavuus korkeakoulujen digitaalisissa toimintaympäristöissä ja materiaaleissa. Kurssin suoritettuasi

• ymmärrät, mitä saavutettavuus on,
• ymmärrät mitä saavutettavuus tarkoittaa korkeakoulujen toiminnassa ja omassa työssäsi,
• ymmärrät, miksi saavutettavuus on tärkeä, yhteinen asia,
• osaat ottaa monenlaiset opiskelijat huomioon pedagogisissa ratkaisuissasi,
• osaat tehdä saavutettavia sisältöjä ja materiaaleja sekä
• osaat testata materiaaliesi saavutettavuutta.

Kurssilla on viisi osaa, joista jokaiseen liittyy erillinen, pienimuotoinen tehtävä. Opiskelumateriaali koostuu videotallenteista, artikkeleista ja muista verkkomateriaaleista. Kurssin aikana pääset myös keskustelemaan muiden kurssilaisten kanssa, vaikka voitkin edetä kurssilla omassa aikataulussasi. Työmäärältään kokonaisuus on noin 1 op. Osallistujat saavat todistuksen henkilöstökoulutukseen osallistumisesta.

Kurssikokonaisuus on pyritty tekemään mahdollisimman saavutettavaksi, mm. videot on tekstitetty. Kurssiympäristössä toimii myös saavutettavuussovellus ”Ally”, joka mm. tarjoaa vaihtoehtoisia tiedostomuotoja opiskelijoiden käyttöön.

10.5. -7.6.2021 toteutettavalle kurssille otetaan 60 ensimmäiseksi ilmoittautunutta korkeakoulun henkilöstön jäsentä.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan sähköpostitse osoitteeseen tarja.ladonlahti@jyu.fi.

Lisätietoja: Tarja Ladonlahti, tarja.ladonlahti@jyu.fi, p. +358 40 5767 754

The post Tervetuloa mukaan korkeakoulujen henkilöstölle suunnatulle ”Digitaalinen saavutettavuus korkeakouluissa” –verkkokurssille! appeared first on Digicampus.

Oppimateriaalin tulee olla saavutettavaa ainoastaan silloin, kun se tarjotaan digitaalisena palveluna. Tämä tarkoittaa, että oppimateriaalin, jota ei jaeta jonkin digitaalisen palvelun kautta, ei tarvitse olla saavutettavaa. Näin esimerkiksi seminaarisaleissa paperitulosteina jaettavan materiaalin ei tarvitse olla saavutettavaa.

Tänä päivänä suurin osa oppimateriaalien jakelusta tapahtuu verkkosivustoilla tai mobiilisovelluksissa toimivissa digitaalisissa oppimisympäristöissä, kuten Moodlessa tai Teamsissa. Tällöin kyse on digitaalisesta palvelusta ja opettajan ja/tai korkeakoulun tulee näissä tilanteissa siksi aina pohtia, onko tähän oppimateriaaliin sovellettava saavutettavuusvaatimuksia.

Saavutettavuusvaatimuksia ei tarvitse soveltaa silloin, kun oppimateriaalia käytetään rajatussa ryhmässä määräaikaisesti tai kokeiluluonteisesti. Tässä määritelmässä on esitetty kaksi toisiinsa kiinnittyvää ehtoa: opetuksen suuntautuminen rajatulle ryhmälle ja materiaalin käytön määräaikaisuus (tai kokeiluluonteisuus). Tämä digipalvelulaissa esitetty soveltamisalarajaus on näennäisesti väljä, mutta se ei jätä opettajan tai korkeakoulun vapaasti määriteltäväksi sitä, mikä on rajattu ryhmä ja määräaikainen käyttö. Asiaa on selvennytty lain esitöissä, ja myös saavutettavuutta valvova aluehallintovirasto on omilla internet-sivuilla on käsitellyt asiaa.

Mitä rajatun ryhmän käsite sitten tarkoittaa? Rajattu ryhmä merkitsee sitä, että oppimateriaali ei ole kaikkien vapaasti saatavissa esimerkiksi YouTubessa tai yliopiston kaikille avoimilla internet-sivuilla. Kaiken näillä alustoilla julkaistavan materiaalin tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaista. Rajatulle ryhmälle oppimateriaali on suunnattu silloin, kun se on salasanan tai vastaavan takana esimerkiksi digitaalisessa oppimisympäristössä.

Entä sitten määräaikainen käyttö? Digipalvelulain esitöiden perusteella määräaikaista ei ainakaan ole useampia vuosia kestävä oppimateriaalin käyttö. Saavuttavuusvaatimukset eivät koske näin ollen esimerkiksi vuosittain vaihtuvia ja päivitettäviä oppimateriaaleja. Jos oppimateriaali otetaan pidempiaikaiseen käyttöön, tulee materiaalin olla saavutettavuusvaatimusten mukaista.

Lainsäädäntö jättää väljyyttä siihen, miten laajasti oppimateriaalia tulee päivittää, jotta sen ei tarvitse olla saavutettavuusvaatimusten mukaista. Yksiselitteistä vastausta tähän onkin vaikea antaa. Saavutettavuusdirektiivin johdannossa on todettu, että puhtaasti teknistä ylläpitoa ei tule katsoa verkkosivuston (tai mobiilisovelluksen) päivitykseksi. Tällä perusteella voisi todeta, että mikäli oppimateriaaliin lisätään esimerkiksi uutta substanssisisältöä tai tietty osuus materiaalissa korvataan uudella versiolla, on lähtökohtaisesti kysymys oppimateriaalin päivittämisestä.

Opettajan tekemä laaja oppimateriaalin päivitystyö voi kuitenkin käytännössä näkyä hyvin pieninäkin muutoksina luentodioissa tai opetusvideoissa. Jotta opettaja voi osoittaa, että materiaali ei ole pysyvässä käytössä, on materiaalista tavalla tai toisella perusteltua ilmetä, että kyseessä ei ole pysyvä, vaan päivittyvä materiaali. Tästä syystä esimerkiksi oppimateriaalin päivittämispäivämäärä on syytä tuoda oppimateriaalissa selkeästi esiin.

Kun oppimateriaalin on todettu kuuluvan saavutettavuusvaatimuksen soveltamisen piiriin, tulee materiaali tuottaa saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi. Nämä saavutettavuusvaatimukset ovat puolestaan moninaisia ja riippuvat siitä, millaisesta materiaalista on kyse. Esimerkiksi opetustallenteissa saavuttavuusvaatimukset ilmenevät tekstityksen vaatimuksena, kun taas diaesityksessä saavutettavuusvaatimukset liittyvät käytettyihin fontteihin, korostuksiin ja kuviin.

 Jonna Kosonen & Meri Sariola

Jonna Kosonen (HTM, FM) työskentelee hallinto-oikeuden yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella sekä oikeudellisena asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston lakipalveluissa. Kosonen on erikoistunut korkeakouluhallintoon liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin.

Meri Sariola (HTM) työskentelee digipalvelulain ja tiedonhallinnan sääntelyn toimeenpanon koordinointitehtävissä Itä-Suomen yliopistossa ja on kiinnostunut digitalisaatioon ja tiedonhallintaan liittyvästä sääntelystä myös oikeustieteiden jatko-opiskelijana.

Kuva: Headway / Unsplash.com

The post Opettajan tuottaman oppimateriaalin saavutettavuus appeared first on Digicampus.

Saavutettavuusosaajien ja osaamisen osoittamisen tarve on tällä hetkellä suuri. Loimme saavutettavuuden osaamismerkit tarpeesta osoittaa osaamista, joka ei näy tutkintotodistuksessa taitona. Tällainen osaaminen on hankittu esimerkiksi itsenäisesti opiskellen tai lyhyissä koulutustapahtumissa. Merkin hakija voi nyt osoittaa saavutettavuusosaamisensa hakemalla saavutettavuuteen liittyviä osaamismerkkejä.

Saavutettavuuden osaamismerkkejä on kolme, ja niiden avulla voi näyttää osaamistaan, joka liittyy saavutettavien videoiden tuottamiseen, saavutettavien dokumenttien tuottamiseen sekä saavutettavien digitaalisten työtilojen rakentamiseen. Kun saavutettavuuden osaamismerkkejä on myönnetty kaksi, saa hakija automaattisesti myönnettävän Saavutettavuusosaaja-metamerkin (milestone badge). Saavutettavuuden osaamismerkkien kuvaukset (PDF). Saavutettavuuden osaamismerkit ovat aluksi haettavissa suomeksi ja käytettävissä lokakuusta 2020 alkaen. Syksyn aikana merkeistä tulee saataville englannin- ja ruotsinkieliset versiot.

Kuinka oma organisaatiosi saa saavutettavuuden osaamismerkit käyttöön?

Osaamismerkkijärjestelmä on kytköksissä osaamismerkkitehtaisiin. Jos organisaatiollasi on käytössä Open Badge Factory -osaamismerkkitehdas, voidaan saavutettavuuden osaamismerkit kopioida suoraan organisaation käyttöön. Merkkien käyttöönoton uudelle organisaatiolle voi aloittaa täyttämällä lomakkeen DigiCampus-hankkeen sivulla. Lomakkeella ilmoitetaan organisaation osaamismerkkitehtaan vastuuhenkilö, jonka kanssa jatketaan keskustelua merkkien käyttöönotosta. Kun käytännön asioista on sovittu, tulee organisaatiosta saavutettavuusmerkkien myöntäjä.

Kuinka haet saavutettavuuden osaamismerkkejä?

Kun organisaation osaamismerkkitehtaassa on käytössä saavutettavuuden osaamismerkit, merkin hakeminen on helppoa. Saavutettavuuden osaamismerkkejä haetaan täyttämällä ja lähettämällä osaamismerkkilomake. Osaaminen osoitetaan esittämällä todisteita osaamisesta, esimerkiksi dokumenttien saavutettavuudesta. Todisteet voivat olla linkkejä, kuvankaappauksia tai perusteluita ja kokemuksia opitusta. Merkin myöntäjä tarkistaa osaamismerkkihakemuksen. Merkin myöntämisen jälkeen voit ladata merkin omaan käyttöösi.

Lisätietoja saavutettavuuden osaamismerkeistä

Leena Koskimäki, sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@hamk.fi

Linkkejä osaamismerkkien oheismateriaaleihin

Lisätietoja osaamismerkeistä: Kosova-Alija, M., Pirttilä, H. (2017). O365-palvelu henkilökunnan tehokäyttöön osaamismerkkien avulla. HAMK Unlimited Professional 12.5.2017. Haettu 8.10.2020 osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/muut/o365-palvelu/

Lisätietoa Open Badge Factory -osaamismerkkitehtaasta: https://openbadgefactory.com/fi/

Tietoa kirjoittajista

Merja Saarela

Tutkijayliopettaja Merja Saarela keskittyy työssään Hämeen ammattikorkeakoulussa erityisesti moniaistisuuden ja avustavan teknologian, multimodaalisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimiseen ja kehittämiseen. Merja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa. Linkki: lisätietoa Merjasta.

Leena Koskimäki

Opetusteknologia-asiantuntija Leena Koskimäki työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun Learning Design -tiimissä ja osaltaan edistää  opetuksen palveluiden saavutettavuutta ja saavutettavaa käyttöä. Leena on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa. Linkki: lisätietoa Leenasta.

The post Saavutettavuuden osaamismerkit tekevät jo hankittua saavutettavuusosaamista näkyväksi appeared first on Digicampus.

In Higher Education Institutes (HEIs) we have a large variety of students. Nowadays it’s common that students can take courses from other institutes. So, the question is do you really know your students?

In your course there may be students who perceive and learn information in different ways​, students with dyslexia or learning disability​, students with mental health challenges ​or students with weak language skills.

Accessible content benefits everyone by improving the quality, usability and user experience of the content or learning material.

Required by law

Providing accessible content is defined in law on the Act on Provision of Digital Services. It applies to HEIs as well.

Accessibility in online environments means that websites, and mobile applications and their content are built in such way that anyone can use them and comprehend what is said.  ​The content needs to be accessible with different kinds of devices and assistive technologies. ​

Responsibility of producing accessible content cannot be externalized to IT services or marketing team. Everyone creating content to be published online – either publicly or in closed environments – is responsible for its accessibility.

How to create accessible content?

In DigiCampus project we have also produced a webinar recording on accessible content: Accessibility benefits everyone: Practical tips for teachers.
There are many good instructions on how to create accessible content. Have a look at this list:

• Creating accessible materials​
• Converting Documents to PDFs
• Make your PowerPoint presentations accessible
• Webaim’s Contrast checker

Minna Koskinen
Writer works as a Specialist in School of Professional Teacher Education in JAMK University of Applied Sciences and in DigiCampus Accessibility project.

Image: Unsplash.com

The post Accessibility benefits every student appeared first on Digicampus.

Saavutettavuutta testatakseen ei tarvitse olla saavutettavuuden asiantuntija. Saavutettavuuden testaamiseen on saatavilla lukuisia maksuttomia, nopeita ja helppokäyttöisiä välineitä.

Seuraavaksi esitellään muutamia saavutettavuuden testaamisen tapoja. Parhaimpaan lopputulokseen päästään yhdistelemällä erilaisia tapoja: käyttämällä useampaa testityökalua, manuaalisia tarkistuksia, saavutettavuusauditointia sekä käyttäjätestausta.

Toimisto-ohjelmien helppokäyttöisyyden tarkistus

Toimisto-ohjelmissa on sisäänrakennettu tarkistustyökalu, jolla voit helposti tarkistaa tiedoston saavutettavuuden. Helppokäyttöisyyden tarkistus ilmoittaa virheet ja varoitukset perusteluineen sekä ohjeistaa saavutettavuuden parantamiseen. Tarkistus ei kuitenkaan huomaa kaikentyyppisiä virheitä, kuten esimerkiksi riittämättömiä tekstin ja taustan kontrasteja. Huomaathan myös, että vaikka tekisit toimisto-ohjelman tiedostosta saavutettavan, kaikki lähdetiedostoon tehdyt asetukset eivät välttämättä siirry siitä tehtävään PDF-tiedostoon.

Verkkosivujen testaus selainlaajennoksilla

Verkkosivujen saavutettavuuden testaamiseen on tarjolla useita eri maksuttomia selainlaajennoksia (esim. WAVE, Siteimprove, Axe). Ne ovat automaattitestejä, jotka vertaavat testattavan sivun saavutettavuutta muun muassa verkkosisällön saavutettavuuskriteereihin (WCAG 2.1). Ne ovat nopeita ja helppokäyttöisiä. Testit kuvailevat ongelmat ja niiden vaikutukset sekä antavat ohjeita saavutettavuuden korjaamiseksi. Valitettavasti myöskään nämä testit eivät tunnista kaikkia saavutettavuusongelmia. Niinpä yleensä kannattaa yhdistää eri menetelmiä.

Kontrastin tarkastaminen

Tekstin ja taustan välisen tummuuseron eli kontrastin tarkastamiseen löytyy useita maksuttomia välineitä. Esimerkiksi Colour Contrast Analyser (CCA) sekä Webaimin kontrastityökalu. Kannattaa huomioida, etteivät organisaation brändivärit tai niiden yhdistelmät ole välttämättä saavutettavia.

Käyttäjätestaukset

Saavutettavuutta on erittäin tärkeää testata todellisten käyttäjien kanssa. Testaajiksi kannattaa etsiä erilaisia käyttäjiä: esimerkiksi eri ikäisiä henkilöitä, joilla on erilaiset digitaidot sekä apuvälineiden käyttäjiä. Sisällön kielellisestä ymmärrettävyydestä, joka on saavutettavuuden tärkeä osa-alue, saa parhaiten palautetta testikäyttäjiltä.

Lisäksi palvelua tai sivustoa tulee testata vähintäänkin suosituimmilla päätelaitteilla ja yleisimmillä selaimilla. Saavutettavuustestaus ei ole kertaluonteinen suoritus, vaan se kannattaa uusia aika ajoin palvelun kehittyessä.

Simulaatiot ja apuvälineet

Maksuttomilla selaimen lisäosilla voi simuloida esimerkiksi erilaisia värisokeuksia, silmäsairauksia tai hienomotorisia haasteita. Näistä voit lukea lisää ESA-hankkeen viikon vinkeistä: NoCoffee – näkörajoitteinen käyttökokemus tutuksi sekä Funkify – Koe verkkopalvelut erilaisten käyttäjien silmin.

Testaa myös, onnistuuko sisällössä liikkuminen ja toimintojen käyttäminen ilman hiirtä. Tätä voi testata navigoimalla sisällössä näppäimistöllä ja Tab-painikkeella. Näppäimistöllä avulla sisällössä liikkuminen palvelee niin heikkonäköisiä, sokeita kuin henkilöitä, joilla on motorisia haasteita eivätkä pysty käyttämään hiirtä.

Usein on myös havainnollista testata, miten sisällössä liikutaan ruudunlukijalla eli ohjelmalla, joka lukee tekstisisällön ääneen näkövammaiselle käyttäjälle. Rudunlukijoita on lukuisia erilaisia ja ne myös toimivat eri tavoin. ESA-hankkeen viikon vinkissä esitellään kaksi maksutonta vaihtoehtoa.

Haluatko tietää aiheesta tarkemmin? Katso DigiCampuksen webinaaritallenne Saavutettavuuden testaus (n. 54 min).

Merja Laamanen
Kirjoittaja toimii IT-asiantuntijana Jyväskylän yliopiston digipalveluissa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

The post Opetusmateriaalien saavutettavuuden testaaminen on helppoa appeared first on Digicampus.

Palveluiden sekä oppimis- ja toimintaympäristöjen digiloikka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se teki näkyväksi monenlaisia saavutettavuushaasteita. Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisen maailman esteettömyyttä. Saavutettavia verkkopalveluja ja sisältöjä erilaisten käyttäjien on helppo käyttää monenlaisilla päätelaiteilla ja apuvälineillä.

Tavoitteena kaikille saavutettava verkko-opetus

Verkko-opetus voi tuoda esiin haasteita, joita lähiopetuksessa ei ole ilmennyt. Kuinka opettaja voi ratkaista sellaisia pulmia, joiden olemassaolosta hän ei tiedä? Pyrkimällä rakentamaan sellaisia toteutuksia, jotka ovat lähtökohtaisesti saavutettavia kaikille. Tavoitteeseen pääsemisessä auttaa Universal design for learning (UDL) -viitekehyksen hyödyntäminen. UDL on opetuksen ja oppimisen viitekehys, jossa keskeistä on tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet onnistua. Kun opetus suunnitellaan ja toteutetaan UDL-ajattelun mukaan, tarjotaan laadukasta ohjausta ja opetusta kaikille – riippumatta oppijan kyvyistä ja taustoista.

UDL-viitekehys tarjoaa joustavia toimintatapoja opiskelumateriaalien hyödyntämiseen, opiskeluun sitoutumiseen sekä osaamisen osoittamiseen. Viitekehys tukee kaikkien opiskelijoiden oppimista, mutta on erityisen hyödyllinen opiskelijoille, joilla on näön, kuulon tai tarkkaavaisuuden pulmia.

Seuraavaksi käydään konkreettisemmin läpi saavutettavuuden eri osa-alueita ja annetaan käytännön vinkkejä saavutettavaan verkko-opetukseen.

Teknisesti saavutettava, ymmärrettävä ja pedagogisesti toimiva verkko-opetus palvelee kaikkia

Opetuksen saavutettavuudesta hyötyvät kaikki ja saavutettavuus on myös osa pedagogista laatua. Saavutettavuuden on oltava keskiössä verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä se auttaa ehkäisemään monia opetuksen ja ohjauksen haasteita. Saavutettavan verkko-opetuksen keskeisiä osa-alueita ovat tekninen saavutettavuus, sisällön ymmärrettävyys sekä pedagogiset valinnat. Seuraavaksi tarkastellaan näitä osa-alueita esimerkkien kautta.

Oppimisympäristöjen ja opetusmateriaalien tekninen saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että niitä voidaan käyttää teknisillä apuvälineillä kuten tekstin puheeksi muuntavalla ruudunlukijalla. Tekstin ja taustan väliset kontrastit ovat riittävät ja käytetään selkeää ja riittävän suurikokoista fonttia. Äänitiedostoista tarjotaan tekstivastine ja videot tekstitetään.

Ymmärrettävä sisältö puolestaan on selkeää yleiskieltä. Teksti on jaettu helposti silmäiltäviksi kokonaisuuksiksi, jotka on otsikoitu kuvaavasti. Reaaliaikaisen verkko-opetustilanteen materiaalit kannattaa myös jakaa opiskelijoille etukäteen tutustuttaviksi ja muistiinpanojen tekemistä varten.

Pedagogisilla valinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi suoritustapoihin ja verkkovuorovaikutukseen liittyviä toimintatapoja. Koska monikanavaisuus tukee oppimista, sama sisältö tarjotaan eri muodoissa: esimerkiksi tekstin lisäksi kuvana, äänenä tai videona. Kaikille lukeminen ei ole nopein ja tehokkain tapa oppia ja osa julkaisijoista tarjoaa artikkeleihin tekstin kuuntelutoiminnon. Myös suoritustapoihin voi tarjota vaihtoehtoja. Esseevastauksen sijaan opiskelija voi tehdä video- tai äänitallenteen tai osallistua suulliseen yksilö- tai ryhmätenttiin.

Seuraavaksi pureudutaan tarkemmin verkko-opetuksen vuorovaikutuksen rakentamiseen ja vahvistamiseen osana pedagogisia toimintatapoja.

Vuorovaikutus ja pelisäännöt luovat luottamusta verkko-opetuksessa

Vuorovaikutus, opettajan läsnäolo ja opiskelijoiden kokema luottamus ovat onnistuneen verkko-opetuksen keskeisiä tekijöitä. Opettaja voi aktivoida opiskelijoita osallistumaan esimerkiksi ohjaavalla puheella, sanoittamalla toimintaa, kuuntelemalla, antamalla palautetta sekä pitämällä opetuksessa rauhallisen tempon. Esimerkiksi verkkokokousympäristössä toteutettavassa samanaikaisessa opetuksessa on tärkeää kertoa etukäteen pelisäännöt, kuten millaista osallistumista opiskelijoilta odotetaan ja miten pyydetään puheenvuoroa. Pelko yllättävästä puheenvuorosta tai ryhmäkeskustelusta voi estää opiskelijaa jopa osallistumasta opetukseen. Lukivaikeuksinen opiskelija puolestaan voi arastella chatkeskustelun vaatimaa nopeaa kirjoittamista ja reagoimista. Niinpä opettajan kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus valita, osallistuvatko he kirjoittamalla, äänellä tai sekä äänen että videokuvan kera.

Kun opettaja saa rohkaistua opiskelijoita avaamaan kameran, se myös tarjoaa opettajalle reaaliaikaisen palautekanavan opiskelijoiden toiminnasta. Mikäli opetustilanne on opettajan yksisuuntaista luennointia ja opiskelijat osallistuvat korkeintaan chatissa, jää vuorovaikutteisuus yksipuoliseksi ja opetuksen aikainen palaute puuttumaan. Tämän ovat monet opettajat kokeneet haastavana.

Kognitiivinen ergonomia on koetuksella verkko-opetuksessa

Saavutettavuus on myös tilannekohtaista. Esimerkiksi kova taustamelu tai tilapäinen vamma kuten migreeni tai kipsattu käsi voivat vaikeuttaa verkko-opetukseen osallistumista. Sekä opettajan että opiskelijan kannattaakin huomioida etätyöskentelyn ja verkko-opiskelun kognitiivinen kuormittavuus. Intensiivinen opetus ja opiskelu sekä eri roolien – opettaja, opiskelija, äiti, isä – sekoittuminen samassa hetkessä on kuormittavaa. Muisti, tarkkaavaisuus ja oppimiskyky ovat koetuksella. Välillä onkin hyvä irrottautua tietokoneen äärestä. Kognitiivinen ergonomia tulee huomioida jo opetuksen suunnittelussa: opetuksen lomaan aikataulutetaan taukoja ja niistä kerrotaan opiskelijoille etukäteen.

Kahdeksan vinkkiä opettajalle saavutettavaan verkko-opetukseen

Lopuksi tämän blogipostauksen ohjeistukset tiivistettynä muistilistaksi:

1. Varmista fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen, palveluiden ja viestinnän esteettömyys ja saavutettavuus.
2. Hyödynnä monikanavaisuutta opetuksessa ja viestinnässä.
3. Tarjoa monipuolisia, saavutettavia opiskelumateriaaleja ja jaa ne opiskelijoille etukäteen.
4. Tarjoa vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja.
5. Rakenna aktiivisesti luottamusta, läsnäoloa ja vuorovaikutusta verkossa.
6. Anna verkkovuorovaikutukselle aikaa.
7. Järjestä tarvittaessa joustoja ja yksilöllisiä järjestelyitä.
8. Huomioi kognitiivinen kuormittavuus ja muista tauot.

Lisätietoja
About Universal Design for Learning. CAST.
Webinaaritallenne (n. 50 min) Verkkokokousvälineet opetuksessa ja ohjauksessa – pedagogisia ja teknisiä näkökulmia saavutettavuuteen

Merja Laamanen
Kirjoittaja toimii IT-asiantuntijana Jyväskylän yliopiston digipalveluissa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

The post Verkko-opetus saavutettavaksi appeared first on Digicampus.

Kaikkien korkeakoulujen – ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen – kotisivujen saavutettavuutta testattiin edellisen kerran vuonna 2009. Silloin puhuttiin esteettömyydestä ja monissa yhteyksissä ajateltiin sen merkitsevän pienten vähemmistöryhmien huomioon ottamista eettisistä syistä. Nyt digitaalinen saavutettavuus tiedostetaan yhä useammin osaksi kaikille verkkosivujen lukijoille tarpeellista käytettävyyttä. Tavat ja välineet tiedon käsittelyyn voivat olla erilaiset, mutta kaikille yhteistä on toive saada tarvitsemansa keskeiset sisällöt sopivassa muodossa käyttöönsä. Vuosikymmen sitten teknistä saavutettavuutta ohjaava verkkosisältöjen saavutettavuusohjeet (Web Content Accessibility Guidelines WCAG) olivat suositus, kun ne nyt ovat osa standardia, jonka vaatimusten toteuttamisessa julkishallintoa tukee ”digilaki”.

Verkkosivujen äärellä puurtavien suunnittelijoiden, ylläpitäjien ja päivittäjien ei tarvitse lakkaamatta vilkuilla digilakia tai WCAG:ta koska monet erilaiset sovellukset auttavat aiheeseen vihkiytymätöntäkin arvioimaan ja kehittämään sisällön saavutettavuutta. Positiivisen kriittisesti varautuneina testasimme helmikuussa 2020 korkeakoulujen kotisivut kahdella verkkoselaimen lisäkkeenä toimivalla saavutettavuussovelluksella. Tulokset löytyvät Korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuus­kartoituksesta 2020.

Kokonaisuudessaan tunnistettujen ongelmien määrä sivuilla vaihteli nollasta useisiin satoihin. Voidaan ajatella, että osassa korkeakouluista kehittämistyöhön tartuttu, osassa vielä laaditaan suunnitelmia. Korkeakoulukohtaisista tuloksista jokainen voi todeta itseään kiinnostavien sivujen tilanteen. Tavallisimpia ongelmia olivat puutteet värikontrasteissa, kuvien tekstivastineissa ja linkeissä.

Korkeakoulujen sivuilla näkyi jo 2009 selvästi markkinallisuus uusien opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Silti useilla sivuilla nykyinen sisällön vyöry, kuvallisen viestinnän dramatiikka ja some-virran pyörteet yllättivät. Saavutettavuuden kannalta tällainen informaatiomyrsky on jo sinällään kognitiivinen haaste. Koska käytetyt pikatestit poimivat esteistä vain 30-40 % eikä kaikissa havaituissa esteissä ole kysymys vain tekniikasta, on perusteellinen sivujen, toteutusprosessien ja henkilöstön osaamisen tarkastelu on korkeakouluissa tarpeen.

Parempaa kuin ennen ovat selkeämmät saavutettavuusvaatimukset, ohjeet ja välineet. Niinpä uskomme ja toivomme, että syyskuussa kaikkien korkeakoulujen julkiset verkkopalvelut ovat saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Muutama hyvä esimerkki testeissä löytyi. Odotamme mieli herkkänä ja osallistumme savottaan julkaisemalla lähiaikoina artikkelit saavutettavuusselosteista sekä testeistä ja muista sovelluksista saavutettavuuden kehittämiseksi.

Hannu Puupponen & Merja Laamanen

Hannu Puupponen on pitkän linjan saavutettavuusasiantuntija Jyväskylän yliopistosta, joka on ollut mukana ESOK- ja OHO!-hankkeissa sekä ja DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

Merja Laamanen toimii IT-asiantuntijana Jyväskylän yliopiston digipalveluissa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

The post Testissä korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuus appeared first on Digicampus.

Nyt kun Koronan vuoksi korkeakouluissa on siirrytty etäopetukseen, iso osa opettajan ja opiskelijoiden välisestä vuorovaikutuksesta on muuttunut tekstipohjaiseksi kirjoitetuksi viestinnäksi. Tällöin käytetty kieli ja kielellinen ilmaisu nousevat merkittävämpään asemaan kuin aiemmin. Kun opiskelija toimii etänä ilman opettajan välitöntä läsnäoloa, hänen tulee pystyä toimimaan kirjoitetun tekstin avulla. Selkeän ja ymmärrettävän kielen merkitys on nyt erityisen tärkeää.

Käytettävä teksti

Käytettävyydestä on perinteisesti puhuttu tietojärjestelmien yhteydessä. Myös lukemista ja tekstiä voi tarkastella käytettävyyden näkökulmasta. Käytettävyys lukemisen ja tekstin yhteydessä tarkoittaa seuraavia asioita (Suominen, 2020):

• teksti on helppo ymmärtää
• lukemiseen käytetty aika on lyhyt
• lukukokemus on miellyttävä

Oma teksti on usein selkeää – vai onko?

On helppo ajatella, että minun itseni tuottama teksti on selkeää. Kun tarkastelen itse tätä kirjoitusta, mielestäni teksti on selkeää ja hyvin jäsennetty ja kieli on ymmärrettävää. Joku toinen voi kokea asian aivan eri tavalla.

Omalle tekstille helposti sokeutuu ja saattaa huomaamattaan toistaa samaa huonoa kaavaa. Saatamme esimerkiksi käyttää turhan vaikeita käsitteitä, jotta oma asiantuntemuksemme ja statuksemme varmasti välittyy.

Tekstin ja kielen selkeyttä on hyvä tarkastella kriittisesti. Usein kirjoitamme omasta näkökulmasta aika opettajalähtöisesti. Kirjoitamme opettajan näkökulmasta tärkeistä asioista. Lukija – tässä tapauksessa opiskelija – hänen tarpeensa ja kokemusmaailmansa saattaa unohtua. Tekstiä tulisikin tarkastella opiskelijan näkökulmasta. Onko tämä kaikki tärkeää opiskelijalle? Mikä on tärkeintä tässä ja nyt? Ymmärtääkö opiskelija, mitä yritän sanoa?

Hyvän virkakielen 10 käskyä

Kielipoliisina tunnettu Riitta Suominen esitteli puheenvuorossaan virkatekstin 10 käskyä. Ne tarjoavat hyvän peilauspinnan omien tekstien tarkasteluun. Esityksessään Riitta kuvailee jokaisen käskyn tarkemmin ja kertoo havainnollisia esimerkkejä niihin liittyen joten suosittelen lämpimästi katsomaan ja kuuntelemaan koko esityksen!

Virkatekstin 10 käskyä:

1. Kirjoita lukijan näkökulmasta
2. Esitä pääasia heti alussa
3. Optimoi tekstin pituus
4. Käytä läpinäkyviä, erottuvia ja johdonmukaisia termejä
5. Suosi lukijan käyttämiä sanoja
6. Konkretisoi eli liitä asiat havaintoon
7. Kontekstoi eli asemoi teksti toiminnan osaksi
8. Suosi lyhyitä sanoja
9. Vältä (turhaa) luettelointia
10. Unohda mainospuhe

Tapani Sainio Opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että ”Saavutettavuutta ei voi ostaa kaupan hyllyltä vaan sitä pitää suunnitella ja jatkuvasti kehittää”. Seminaari kokonaisuudessaan herätteli taas ajattelemaan, ja virkakielen käskyistä löytyi itsellekin monta kehitettävää kohtaa.

Ymmärrän-seminaarin esitysten tallenteet

Minna Koskinen
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

Kuva: Unsplash.com

The post Onko kieli kunnossa? appeared first on Digicampus.

Tutustu välineisiin ja testaa ne etukäteen

Tutustu käytössäsi olevaan verkkokokousvälineeseen mahdollisimman hyvin ennen käyttöä. Tärkeää on, että tunnet sen toiminnoista ainakin ne, joita aiot itse käyttää. Harjoittele äänen ja kameran käyttöä, näytön tai sovelluksen jakamista sekä puheenvuoron ja oikeuksien antamista. Verkossa odottavan aika on pidempi kuin läsnäolotilanteessa, ja yhteisen ajan kuluminen tekniseen säätämiseen turhauttaa kaikkia osallistujia.

Valitse opetustilannetta varten rauhallinen häiriötön tila ja käytä erillistä kuulokemikrofonia. Näin varmistat hyvän äänenlaadun. Asettele kamera niin, että kasvosi näkyvät selkeästi. Kamera ei saisi kuvata vastavaloon esimerkiksi ikkunaan päin, koska silloin sinusta näkyy vain musta hahmo. Pyri myös katsomaan kameraan opetuksen aikana.

Suunnittele toiminta ja aikataulu

Uusi ympäristö ja uusi toimintatapa haastavat sekä opettajaa että opiskelijaa ja ne kasvattavat kognitiivista kuormitusta. Webinaari tai verkko-opetustilanne kannattaa suunnitella ja käsikirjoittaa hyvin etukäteen. Onko kyseessä opettajajohtoinen luento vai keskustelua ja pienryhmätyöskentelyä sisältävä yhteisöllinen oppimistilanne? Miten yhteisöllinen työskentely toteutetaan? Kuinka paljon aikaa se vaatii? Miten webinaari etenee? Missä kohtaa on opettajan puheenvuoro, ryhmätyöskentely, yhteinen koonti? Missä kohtaa on tauko?

Opetustilanteen käsikirjoitus ja aikataulutus auttaa opettajan lisäksi myös opiskelijaa jäsentämään opetustilannetta ja sen etenemistä. Se kannattaa siis jakaa etukäteen opiskelijoille.

Ohjeista opiskelijoita etukäteen

Kerro opiskelijoille etukäteen, minkälaisia teknisiä välineitä he tarvitsevat webinaariin osallistumiseen, ja onko webinaarissa tarkoitus käyttää kameraa vai ei. Tämä auttaa opiskelijaa valmistautumaan opetustilanteeseen.

Webinaarissa esitettävä materiaali tulisi jakaa opiskelijoille etukäteen saavutettavassa muodossa tutustumista ja muistiinpanoja varten.

Rakenna läsnäoloa

Kerro webinaarin alussa yhteiset toimintatavat ja käytännöt: milloin kamerat pidetään päällä, kuinka puheenvuoroa pyydetään, milloin on tauot. Mahdollista opiskelijoille erilaiset vuorovaikutuskanavat; esimerkiksi chat ja ääni. Verkossa vuorovaikutus on välitteistä ja vaatii siksi enemmän aikaa kuin läsnäolotilanteessa. Anna siis aikaa ajattelemiseen, viestin kirjoittamiseen ja puhumiseen.

Puhu rauhallisesti ja selkeästi ja sanoita tekemistäsi. Kerro aina, mitä dialla näkyy, mitä tapahtuu ja miten toimitaan. Kutsu opiskelijoita osallistumaan käyttämällä läsnäoloa luovaa puhetta. Käytä opiskelijoiden etunimiä, rohkaise osallistumaan ja kiitä myös osallistumisesta ja kommentoinnista.

Haluatko tietää tarkemmin? Katso DigiCampuksen webinaaritallenne Verkkokokousvälineet opetuksessa ja ohjauksessa – pedagogisia ja teknisiä näkökulmia saavutettavuuteen (kesto noin 50 min).

Minna Koskinen
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

Kuva: Unsplash.com

The post Verkkokokousten ja -opetustilanteiden saavutettavuus appeared first on Digicampus.

Koulutuksessa käytiin läpi, miten saavutettavia tiedostoja tehdään Wordissa ja InDesignissa. Saimme asiantuntevia vastauksia täsmäkysymyksiimme.

Jaettavat pdf-tiedostot tulee tehdä saavutettaviksi

Pdf on yleinen tiedostomuoto, jota käytetään erityisen paljon verkossa. Opetuksen yhteydessä näytetyt diasarjat jaetaan usein pdf-muodossa, samoin monenlaiset ohjeistukset ja liitetiedostot.  Pdf-muoto on kätevä, koska se ohjelmistoriippumaton, siirrettävä tiedostomuoto. Huolimattomasti tehtynä se voi olla kuitenkin erittäin epäsaavutettava.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaatii, että kaikki 23.9.2018 jälkeen verkkoon laitetut asiakirjat ovat saavutettavia. Vaatimus koskee tätäkin vanhempia tiedostoja, jos ne ovat käyttäjälle välttämättömiä.

Tämä on siis asia, johon meidän täytyy tarttua.

Saavuttavan pdf-tiedoston luominen alkaa alkuperäisestä tiedostosta

Koska pdf-tiedosto on lähes aina luotu julkaisemista tai jakamista varten, sen taustalla on jokin toisessa muodossa oleva dokumentti – useimmiten Word-dokumentti tai PowerPoint-esitys. Tästä syystä saavutettavan pdf-tiedoston tekemisen ensiaskeleet otetaan jo alkuperäisessä ohjelmassa – Wordissa tai PowerPointissa.

Tekstidokumentti tai diaesitys tehdään siis saavutettavuusohjeistusten mukaisesti. Tässä hyvänä apuna toimii Helppokäyttöisyyden tarkistus -työkalu, joka löytyy sisäänrakennettuna sekä Wordista että PowerPointista. Työkalu tarkistaa dokumentin saavutettavuuden, ilmoittaa siinä olevat saavutettavuusvirheet ja tarkistettavat kohteet, antaa ohjeet niiden korjaamiseen ja kertoo vielä, miksi korjaaminen on tärkeää. Tämä toiminto todella helpottaa työtä!

• Tee alkuperäisestä dokumentista mahdollisimman saavutettava.
• Tarkista alkuperäinen dokumentti Helppokäyttöisyyden tarkistus.

Saavutettava pdf-tiedosto luodaan tagien avulla

Tuottamamme dokumentit ovat suurimmalta osin aika yksinkertaisia. Jos esimerkiksi tekstitiedoston sisältönä on tekstiä ja kuvia (ei taulukkoa tai palstoja), voi pääsääntöisesti luottaa siihen, että myös pdf-tiedostosta tulee saavutettava – kunhan sisältöön on tehty Helppokäyttöisyyden tarkistus ja mahdolliset virheet korjattu. Tämän lisäksi on tärkeää tallentaa tiedosto oikein, määritellä tallennusasetukset sekä tiedostolle otsikko ja kieli.

Saavutettavassa pdf-dokumentissa sisällön rakenteet – otsikot, kappaleet, listat, kuvat – on merkattu tunnisteilla eli tageilla. Kun tunnisteet on kunnossa, ruudunlukuohjelma voi lukea pdf-tiedoston ääneen ja mobiililaite pystyy juoksuttamaan dokumentin uudelleen ja näyttämään sen pienessä näytössä. Kun olet tarkistanut alkuperäisen dokumentin saavutettavuuden, tunnisteet ovat kunnossa. Tallennusvaiheessa pitää kuitenkin kertoa, että nämä tunnisteet otetaan käyttöön myös pdf-dokumentissa.

• Tallenna tiedosto vie-toiminnolla ja tarkista asetuksista, että ”Asiakirjan rakenteen tunnisteet helppokäyttötoimintoja varten” on valittuna.
• Määrittele tiedostolle otsikko ja kieli.

Tarkista monimutkaisten tiedostojen saavutettavuus

Jos tiedosto sisältää taulukoita tai palstoja tai se on lomake, on syytä tarkistaa sen saavutettavuus pdf:ksi tallentamisen jälkeen. Se vaatii hieman enemmän käsityötä mutta kannattaa. Esimerkiksi pdf-lomakkeen esimääritetty välilehtijärjestys helpottaa lomakkeen täyttämistä kaikille käyttäjille. Pdf-tiedoston tarkistamiseen on olemassa useampia työvälineitä:

• Adobe Acrobat DC: maksullinen ohjelma, jolla voi tarkistaa ja korjata pdf-tiedostoja. Adobe Acrobat DC ohjeet
• PAC – Free PDF Accessibility Checker 3: ilmainen ohjelma, joka toimii vain Windows-koneilla. Tarkistaa, ei tee korjauksia.
• PAVE – Accessibility Validation Engine: ilmainen ohjelma, alle 5 MB tiedostot. Tarkistaa, sisältää myös automaattiset korjaustoiminnot.

Uusi toimintatapa haltuun harjoittelemalla

Saavutettavien pdf-tiedostojen tekeminen ei loppujen lopuksi olekaan niin vaikeaa kuin oletin. Suurimmaksi osaksi pärjätään muutamilla helpoilla tarkistuksilla. Lomakkeiden ja monimutkaisten tiedostojen käsittely vaatii toki enemmän käsityötä mutta sekään ei ole vaikeaa – kunhan tietää, mitä tekee.

Uusi toimintatapa vaatii aina harjoittelua ja opettelemista. Kuten Sampo totesi, alkuun voi olla epävarmuutta, mutta kun tekemiseen saa rutiinin, siitä tulee osa normaalia työskentelyä. Sitä kohti kuljemme.

Kiitokset Sampolle asiantuntevasta ja opettavaisesta koulutuksesta!

Lisätietoja ja ohjeita

• Ohjeet saavutettavien word-tiedostojen tekemiseen (Microsoft)
• Ohjeet saavutettavien PowerPoint-esitysten tekemiseen (Celia)
• Ohjeet saavutettavien pdf-tiedostojen tekemiseen (Celia)
• Ohjeet saavutettavuuden huomioimiseen InDesignissa (Adobe)

Minna Koskinen
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.

Kuva: Unsplash.com

The post Sukellus saavutettavan pdf-tiedoston saloihin appeared first on Digicampus.