Mitä taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Väheneekö opetustarve, kun koulutusta digitalisoidaan? Entä miten huomioida saavutettavuus oppimateriaaleissa? Digikorkeakoulu 2030 –kiertueella pystyi aistimaan, että tulevaisuus ja digitalisaatiokehitys kiinnostavat, mutta myös herättävät paljon kysymyksiä.
Digikorkeakoulu 2030 –roadshow jalkautui yhteensä viiteen eri kaupunkiin ja tavoitti lähes 350 korkeakoulutoimijaa.
Mitä kiertueesta oikein jäi päällimmäisenä mieleen? Se ainakin, että OKM:n kehittämishankkeissa on tuotettu ihan mahdottomasti käyttökelpoista materiaalia ja hyödyllisiä palveluja korkeakoulujen digikehityksen edistämiseksi. Sellaisia, joita ei kannata jättää hyödyntämättä.
Korkeakoulutuksen digitalisoituminen innostaa ja haastaa
Yksi Digikorkeakoulu 2030 -kiertueelle osallistuneista oli toisen vuoden prosessi- ja materiaalitekniikan insinööriopiskelija ja opiskelijakunta TUO:n aktiivinen toimija Jade Tähtinen. Jade suhtautuu uteliaasti ja innostuneesti roadshown teemoihin.
- Odotan innolla niitä kaikkia hienoja innovaatioita, mitä tulevaisuus ja digitalisaatio tuovat koulutukseen. Olisi esimerkiksi mielenkiintoista, jos voisimme opiskella tulevaisuudessa VR-lasit päässä laboratorioissa.
Johdon puheenvuoroissa korostui myös kehittämismyönteisyys; opiskelijoille halutaan tarjota yhä laajempia verkko-opintokokonaisuuksia ja ristiinopiskelumahdollisuuksia unohtamatta kuitenkaan laatua.
- Opiskelijat saavat entistä monipuolisempia mahdollisuuksia itseopiskeluun, kun paikasta ja ajasta riippumaton opiskelu mahdollistuu. Opintohallinnon järjestelmiä ja oppimisympäristöjä tulisikin modernisoida tähän suuntaan, linjaa Oulun yliopiston koulutuspalvelujen johtaja Veli-Matti Sarenius.
Opiskelijaedustaja Jade puoltaa myös joustavuutta ja tutkintojen henkilökohtaistamista korkeakouluopinnoissa.
- Usein opiskelijalla on tähtäimessään jokin tietty työpaikka tai ala, missä haluaisi työskennellä valmistuessaan. Silloin korostuu vapaasti valittavat opintojaksot, joihin opiskelija voi sisällyttää sellaisia opintojaksoja, joista kokee olevan hyötyä haaveilemassaan työssä.
- CampusOnline on jo mahdollistanut sen, että me ammattikorkeakouluopiskelijat voimme henkilökohtaistaa tutkintojamme tekemällä omia valintoja ja laajentamallaan omaa osaamistaan muiden ammattikorkeakoulujen opinnoista. Se on tuonut myös lisää motivaatiota opiskeluun, Jade jatkaa.
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta korkeakouluissa saataisiin vähennettyä *ristiinopiskeluun liittyvää käsityötä ja laajennettua verkko-opintotarjontaa kaikille korkeakouluopiskelijoille. Lisäksi digitalisoitumista haastavat muun muassa korkeakoulujen eri vuosikellot ja aikataulut, muutosvastarinta ja lainsäädäntöuudistukset. DigiCampus-, eAMK- ja Ristiinopiskelun kehittäminen -hankkeet ovatkin yhdessä tarttuneet näihin haasteisiin.
Digitalisoitumisen myötä opetustarve lisääntyy ja erikoistuu
Useat korkeakoulut pyrkivät lisäämään verkko-opetustarjontaansa ja avaamaan sitä myös muiden korkeakoulujen opiskelijoille. Tätä kehityssuuntaa tukevat mm. ammattikorkeakoulujen verkko-opintotarjontaa kokoava CampusOnline.fi –portaali, EXAM-tenttivierailut sekä DigiCampus –hankkeen tarjoama korkeakoulujen yhteinen digitaalinen oppimisympäristö. Näihin palveluihin liittyy niin pedagogisia kuin teknisiä tukipalveluita.
Ristiinopiskelun kehittäminen –hankkeessa taas luodaan parhaillaan ristiinopiskelun palveluväylää, jonka kautta tulevaisuudessa kaikki henkilö- ja opiskeluoikeustiedot, ilmoittautumistiedot, tarjontatiedot ja suoritustiedot siirtyvät korkeakoulun opintohallintojärjestelmästä toiseen. Tämä uudistus tulee vähentämään käsityötä, jolloin resursseja jää enemmän itse opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
- Koulutuksen digitalisoitumisen myötä opetustarve ei vähene, vaan lisääntyy ja erikoistuu. Tällöin myös digipedagogisen koulutuksen tarve kasvaa ja niihin tulisikin panostaa enemmän, huomauttaa Veli-Matti puheenvuorossaan.
On selvää, että korkeakouluväki tarvitsee tukea, opastusta ja ajankohtaista tietoa, jotta osaavat tarjota opiskelijoilleen mahdollisimman laadukasta verkko-opetusta ja -ohjausta. Tämä olikin yksi Digikorkeakoulu2030 –roadshown päätavoitteista; tuoda esille, mitä valmiuksia ja tukea hankkeissa on kehitetty korkeakoulujen opetusyhteistyön ja digitalisaatiokehityksen edistämiseksi.
Roadshown osallistujissa mielenkiintoa herätti, kuinka huomioida saavutettavuus verkko-opintojaksoilla. Erityisesti opetusvideoiden tekstittämiseen kaivattiin vinkkejä. DigiCampus-hankkeen työpajassa päästiinkin katsomaan, miltä verkkokurssi näyttää erilaisten oppijoiden silmin. Myös avointen oppimateriaalien lisensoinnista haluttiin kuulla lisää Avoimet oppimateriaalit rajoja ylittävän opiskelun tukena –työpajassa.
eAMK:n työpajassa ”Laatua verkkototeutuksiin” tutustuttiin taas verkkototeutusten laatukriteereihin ja päästiin käytännössä kokeilemaan niitä. Laatukriteerit ovat jo laajasti käytössä eri ammattikorkeakouluissa, mutta kiertueen aikana myös useat yliopistot pääsivät kuulemaan niistä.
- Nämä verkkototeutusten laatukriteerit tuntuvat hyödyllisiltä, ja aion vinkata niistä kollegoilleni. Viemme nimittäin parhaillaan todella kovaa vauhtia kurssejamme verkkoon ja tällaiset tarkastuslistat ovat hyödyllisiä laadun varmistamiseksi, kommentoi tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmavastaava Henrik Hedberg Oulun yliopistosta.
Hankkeiden tuloksista kaikki hyöty irti
Tampereen korkeakouluyhteisön koulutus ja oppiminen –palveluyksikön johtaja Jukka Mäkinen muistuttaa ottamaan hankkeista kaiken mahdollisen irti omaan työhön nyt, kun hankkeet ovat vielä käynnissä. Jukka on oikeassa, sillä hankkeiden aikana on mahdollista saada tulosten lisäksi opastusta ja koulutusta niiden hyödyntämiseen.
Hankkeiden kehitystyötä voi seurata ja tuloksia löytää verkkosivujen, wikisivujen ja somekanavien kautta sekä tietysti kannattaa jatkossakin osallistua yhteisiin tilaisuuksiin ja webinaareihin!
Materiaalit
Digikorkeakoulu2030 roadshown materiaalit löytyvät Digikorkeakoulu 2030 –tapahtumasivuilta.
*Ristiinopiskelu= Opiskelija pystyy suorittamaan opintoja toisessa korkeakoulussa hänen kotikorkeakoulunsa ensisijaisen opiskeluoikeuden perusteella.
Teksti ja kuvat: Helmi Yli-Knuuttila, projektikoordinaattori, eAMK
