Kevät 2020 tullaan muistamaan monin tavoin poikkeuksellisena aikana maailmanlaajuisen koronapandemian vuoksi. Kaikkien kouluasteiden arki muuttui merkittävästi, kun oppilaitokset siirtyivät lyhyellä varoitusajalla kokonaan etäopetukseen ja kaikki opetus- ja ohjaustoiminta – opiskeluprosessit, tehtävät, aineistot ja pienryhmien työskentely – siirtyivät verkkoon. Erityisjärjestelyt näkyivät myös opiskelijavalinnoissa ja jatkuvat eri muodoissa myös tulevana lukuvuonna.
Palveluiden sekä oppimis- ja toimintaympäristöjen digiloikka toi mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se teki näkyväksi monenlaisia saavutettavuushaasteita. Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisen maailman esteettömyyttä. Saavutettavia verkkopalveluja ja sisältöjä erilaisten käyttäjien on helppo käyttää monenlaisilla päätelaiteilla ja apuvälineillä.
Tavoitteena kaikille saavutettava verkko-opetus
Verkko-opetus voi tuoda esiin haasteita, joita lähiopetuksessa ei ole ilmennyt. Kuinka opettaja voi ratkaista sellaisia pulmia, joiden olemassaolosta hän ei tiedä? Pyrkimällä rakentamaan sellaisia toteutuksia, jotka ovat lähtökohtaisesti saavutettavia kaikille. Tavoitteeseen pääsemisessä auttaa Universal design for learning (UDL) -viitekehyksen hyödyntäminen. UDL on opetuksen ja oppimisen viitekehys, jossa keskeistä on tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet onnistua. Kun opetus suunnitellaan ja toteutetaan UDL-ajattelun mukaan, tarjotaan laadukasta ohjausta ja opetusta kaikille – riippumatta oppijan kyvyistä ja taustoista.
UDL-viitekehys tarjoaa joustavia toimintatapoja opiskelumateriaalien hyödyntämiseen, opiskeluun sitoutumiseen sekä osaamisen osoittamiseen. Viitekehys tukee kaikkien opiskelijoiden oppimista, mutta on erityisen hyödyllinen opiskelijoille, joilla on näön, kuulon tai tarkkaavaisuuden pulmia.
Seuraavaksi käydään konkreettisemmin läpi saavutettavuuden eri osa-alueita ja annetaan käytännön vinkkejä saavutettavaan verkko-opetukseen.
Teknisesti saavutettava, ymmärrettävä ja pedagogisesti toimiva verkko-opetus palvelee kaikkia
Opetuksen saavutettavuudesta hyötyvät kaikki ja saavutettavuus on myös osa pedagogista laatua. Saavutettavuuden on oltava keskiössä verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä se auttaa ehkäisemään monia opetuksen ja ohjauksen haasteita. Saavutettavan verkko-opetuksen keskeisiä osa-alueita ovat tekninen saavutettavuus, sisällön ymmärrettävyys sekä pedagogiset valinnat. Seuraavaksi tarkastellaan näitä osa-alueita esimerkkien kautta.
Oppimisympäristöjen ja opetusmateriaalien tekninen saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että niitä voidaan käyttää teknisillä apuvälineillä kuten tekstin puheeksi muuntavalla ruudunlukijalla. Tekstin ja taustan väliset kontrastit ovat riittävät ja käytetään selkeää ja riittävän suurikokoista fonttia. Äänitiedostoista tarjotaan tekstivastine ja videot tekstitetään.
Ymmärrettävä sisältö puolestaan on selkeää yleiskieltä. Teksti on jaettu helposti silmäiltäviksi kokonaisuuksiksi, jotka on otsikoitu kuvaavasti. Reaaliaikaisen verkko-opetustilanteen materiaalit kannattaa myös jakaa opiskelijoille etukäteen tutustuttaviksi ja muistiinpanojen tekemistä varten.
Pedagogisilla valinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi suoritustapoihin ja verkkovuorovaikutukseen liittyviä toimintatapoja. Koska monikanavaisuus tukee oppimista, sama sisältö tarjotaan eri muodoissa: esimerkiksi tekstin lisäksi kuvana, äänenä tai videona. Kaikille lukeminen ei ole nopein ja tehokkain tapa oppia ja osa julkaisijoista tarjoaa artikkeleihin tekstin kuuntelutoiminnon. Myös suoritustapoihin voi tarjota vaihtoehtoja. Esseevastauksen sijaan opiskelija voi tehdä video- tai äänitallenteen tai osallistua suulliseen yksilö- tai ryhmätenttiin.
Seuraavaksi pureudutaan tarkemmin verkko-opetuksen vuorovaikutuksen rakentamiseen ja vahvistamiseen osana pedagogisia toimintatapoja.
Vuorovaikutus ja pelisäännöt luovat luottamusta verkko-opetuksessa
Vuorovaikutus, opettajan läsnäolo ja opiskelijoiden kokema luottamus ovat onnistuneen verkko-opetuksen keskeisiä tekijöitä. Opettaja voi aktivoida opiskelijoita osallistumaan esimerkiksi ohjaavalla puheella, sanoittamalla toimintaa, kuuntelemalla, antamalla palautetta sekä pitämällä opetuksessa rauhallisen tempon. Esimerkiksi verkkokokousympäristössä toteutettavassa samanaikaisessa opetuksessa on tärkeää kertoa etukäteen pelisäännöt, kuten millaista osallistumista opiskelijoilta odotetaan ja miten pyydetään puheenvuoroa. Pelko yllättävästä puheenvuorosta tai ryhmäkeskustelusta voi estää opiskelijaa jopa osallistumasta opetukseen. Lukivaikeuksinen opiskelija puolestaan voi arastella chatkeskustelun vaatimaa nopeaa kirjoittamista ja reagoimista. Niinpä opettajan kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus valita, osallistuvatko he kirjoittamalla, äänellä tai sekä äänen että videokuvan kera.
Kun opettaja saa rohkaistua opiskelijoita avaamaan kameran, se myös tarjoaa opettajalle reaaliaikaisen palautekanavan opiskelijoiden toiminnasta. Mikäli opetustilanne on opettajan yksisuuntaista luennointia ja opiskelijat osallistuvat korkeintaan chatissa, jää vuorovaikutteisuus yksipuoliseksi ja opetuksen aikainen palaute puuttumaan. Tämän ovat monet opettajat kokeneet haastavana.
Kognitiivinen ergonomia on koetuksella verkko-opetuksessa
Saavutettavuus on myös tilannekohtaista. Esimerkiksi kova taustamelu tai tilapäinen vamma kuten migreeni tai kipsattu käsi voivat vaikeuttaa verkko-opetukseen osallistumista. Sekä opettajan että opiskelijan kannattaakin huomioida etätyöskentelyn ja verkko-opiskelun kognitiivinen kuormittavuus. Intensiivinen opetus ja opiskelu sekä eri roolien – opettaja, opiskelija, äiti, isä – sekoittuminen samassa hetkessä on kuormittavaa. Muisti, tarkkaavaisuus ja oppimiskyky ovat koetuksella. Välillä onkin hyvä irrottautua tietokoneen äärestä. Kognitiivinen ergonomia tulee huomioida jo opetuksen suunnittelussa: opetuksen lomaan aikataulutetaan taukoja ja niistä kerrotaan opiskelijoille etukäteen.
Kahdeksan vinkkiä opettajalle saavutettavaan verkko-opetukseen
Lopuksi tämän blogipostauksen ohjeistukset tiivistettynä muistilistaksi:
- Varmista fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen, palveluiden ja viestinnän esteettömyys ja saavutettavuus.
- Hyödynnä monikanavaisuutta opetuksessa ja viestinnässä.
- Tarjoa monipuolisia, saavutettavia opiskelumateriaaleja ja jaa ne opiskelijoille etukäteen.
- Tarjoa vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja.
- Rakenna aktiivisesti luottamusta, läsnäoloa ja vuorovaikutusta verkossa.
- Anna verkkovuorovaikutukselle aikaa.
- Järjestä tarvittaessa joustoja ja yksilöllisiä järjestelyitä.
- Huomioi kognitiivinen kuormittavuus ja muista tauot.
Lisätietoja
About Universal Design for Learning. CAST.
Webinaaritallenne (n. 50 min) Verkkokokousvälineet opetuksessa ja ohjauksessa – pedagogisia ja teknisiä näkökulmia saavutettavuuteen
Merja Laamanen
Kirjoittaja toimii IT-asiantuntijana Jyväskylän yliopiston digipalveluissa ja on mukana DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa.
